Aamulla oli kaksi iloista meidän kotona. Nimittäin minä ja koiramme Viivi. Jo herätessä huomasin aamuhämärän olevan verhon takaa katsellen erilainen, oli satanut lunta ihan komeat kymmenen senttiä. Nopeat aamurutiinit, kahvi tippumaan ja Viivin kanssa lehden hakuu. Ja voi sitä riemua mikä Viivillä oli kun hänkin tajusi, että ilma ei olekkaan sateinen ja harmaa, vaan maassa on lunta. Ensin koira teki pienen, nopean pyrähdyksen tarkastuskierrokselle lintulaudalle, tietenkin oikaisten keskeltä kukkapenkkiä :) Sitten korvat lumessa heiluen takaisin minun luokse rappusille ja sen jälkeen tutu kuviot, muutama iso lumipallo joka heitetään ja Viivi juoksee sitten niiden perään. Sen jälkeen kun pallo on saavutettu, se pitää etutassuilla töpöttää tasaiseksi lumimassaksi. Sen jälkeen koira tietysti tulee odottamaan uuden lumipallon heittoa. Lehti haettiin ja kahvit termariin, sitten lähtö koululle.
 |
| Viivi |
Tänään pääsinkin kätevästi parin kurssikaverin kyydissä, olemme kulkeneet kimppakyydillä aina kun se vain on mahdollista. Tähän väliin mainitsen, että en siis ole ottanut lopareita työstäni, vaan jatkan edelleen samassa hommassa, olen vain työn ohella lukenut muuta kuin varsinaiseen ammattiini liittyvää alaa, Luononvara-alaa Saarijärvellä, Tarvaalassa. Siis siinä entisessä Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa.
Aloitin elokuussa 2013 kaksivuotisen koulutuksen tarkoituksena valmistua ympäristönhoitajaksi. Koulutuksessa käsitellään laajasti ympäristöasioita, siihen lainsäädäntöä, EU-asioita, hankesuunnittelua ja perinnemaisemanhoitoa, vesiensuojelua, jätevesi- ja puhdasvesiasioita, pilaantuneen maaperän kunnostusta, bioenergiahuoltoa, erilaisten näytteidenottoa, työkoneiden ja laitteiden hallintaa ja huoltoa. On opittu mm. ajamaan traktoria, mönkkäriä, moottorikelkkaa ja liittmämään ja käyttämään niihin liitettyjä erilaisia peräkärryjä. Tutuksi on tulleet myös niin metsänhoidolliset työt kuin siihen liityvät koneet, mootorisahat, raivaussahat ja muut työkalut. On opteltu jätehuoltoa, kierrätystä, tiedotusoppia, kasvien ja eläinten tunnistusta, tehty metsätypppikartoituksia ja opittu tunnistamaan erilaisia suotyyppejä. Osa koulutusta liittyy myös luonto- ja ulkoilureittien suunnitteluun, rakentamiseen ja huoltoon. Siitä kirjoitinkin jo eilen. No, tästä sujuvasti takaisin aiheeseen, aamu oli siis hieno, maisema upea ja luminen. Ja juuri lumen tulo on se hieno juttu alkutalvessa, luonto on silloin kauneimmillaan kun uusi lumi peittää puut, ojanvarret ja kuoruttaa maiseman. Kun kurainen oja muuttuu kauniin valkeaksi reunukseksi tielle ja siinä kasvavat pienet varvut ja pajut taipuvat hentoina kannatellen ensilunta. Se on se hetki, kun metsän vihreä, keltainen ja ruskea vaihtuvat vaaleean ja värien kontrasti on erityinen. Myös valo on erityinen. Nautitaan siis näistä hetkistä.
Niin on lauha ja lämpöinen
Tämä Suomeni talvinen ilta
Niin niin hellä ja hiljainen
Tuo tuiskukin taivahilta.
Ilmari Calamnius
Oikein hyvää viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti