Torstaina, eli eilen, saimme maistaa mitä ihaninta kevätpäivää. Tänään keli on ollut juuri sellainen mikä tekee keväästä surkean ajankohdan. Vettä sataa, maisema on haalea ja harmaa. Lumihanget näyttävät kurasta ja kaupungissa pölystä likaantuneina suorastaa surulliselta. Lumen sulaessa paljastuu kaikkea mitä talven aikana sinne hankeen on hautuatunut; koirankökköjä, tupakantumppeja, roskaa, kasvinjäänteitä edelleiseltä sykyltä ja tästä kaikesta surkeudesta kuitenkin paljastuu hyvinkin nopeasti mitä ihanin kevät. Kevät joka herättää mielen, virkistää sydämen ja sielun. Kevät, joka pyyhkäisee kaiken likaisen, nuutuneen ja rapaisen maiseman hetkessä vihreään verhoukseen ja mieltä ilahduttaviin kukkiin joita putkahtelee pikku hiljaa.
Kevät tulee juuri silloin kun sitä eniten kaipaa. Silloin kun hiukset roikkuvat oudon värisinä ja kuivina pipokauden riuduttamina kehystämässä valkoisia naamojamme. Silloin kun talvivaatteet alkavat näyttää kauhtuneilta, haalistuneita ja kuluneilta. Ja juuri silloin kun mieli on synkkä, eikä sydän jaksaisi enään yhtään sateista ja tuhnuista päivää. Silloin tulee pelastava kevät joka herättää mustiin pukeutuneet Suomalaiset, vapauttaa toppatakkikansan talvitamineistaan ja herättää meidät kevääseen.
Lupailin tuossa taannoin tammikuussa, että herättelen tätä blogia henkiin ja näin siis teenkin. Jatkossa voit seurata Ukkivaaran meno sanoin ja muutaminen kuvin täältä. Tietysti kotisivu päivittyy kuvilla edelleen, mutta senkin ulkoasun uudistan tässä lähiaikoina kun vain tulee sopiva rako. Juuri nyt on taas monenmoista puuhaan tavallisen arkipyörityksen lisäksi ja iloinen vauvauutinenkin on; meille tulee parin viikon päästä koiranpentu, pieni pitkäkarvainen kääpiömäyräkoiratyttö. Sissi saa kaverin ja pieni tulokas saa Sissistä toivottavasti huolehtivan karvakaverin. Kuvaa ei tähän hätää vielä ole, mutta Googlettamalla saat käsitystä jos rotu ei ole ennestää tuttu. Tyttö tulee tästä ihan läheltä, 6-7 kilsan päästä joten kasvattaja on tarvittaessa lyhyen matkan päässä.
Mitäpä tässä sitten tällä erää muuta kun odotellaan sitä kevättä ja muistellaan mitä syksyllä istutettiin, tässä maistiaiset. Toivottavasti myyräläiset eivät ole purreet tai kuljetelleet sipuleita :)
Kevät tulee juuri silloin kun sitä eniten kaipaa. Silloin kun hiukset roikkuvat oudon värisinä ja kuivina pipokauden riuduttamina kehystämässä valkoisia naamojamme. Silloin kun talvivaatteet alkavat näyttää kauhtuneilta, haalistuneita ja kuluneilta. Ja juuri silloin kun mieli on synkkä, eikä sydän jaksaisi enään yhtään sateista ja tuhnuista päivää. Silloin tulee pelastava kevät joka herättää mustiin pukeutuneet Suomalaiset, vapauttaa toppatakkikansan talvitamineistaan ja herättää meidät kevääseen.
Lupailin tuossa taannoin tammikuussa, että herättelen tätä blogia henkiin ja näin siis teenkin. Jatkossa voit seurata Ukkivaaran meno sanoin ja muutaminen kuvin täältä. Tietysti kotisivu päivittyy kuvilla edelleen, mutta senkin ulkoasun uudistan tässä lähiaikoina kun vain tulee sopiva rako. Juuri nyt on taas monenmoista puuhaan tavallisen arkipyörityksen lisäksi ja iloinen vauvauutinenkin on; meille tulee parin viikon päästä koiranpentu, pieni pitkäkarvainen kääpiömäyräkoiratyttö. Sissi saa kaverin ja pieni tulokas saa Sissistä toivottavasti huolehtivan karvakaverin. Kuvaa ei tähän hätää vielä ole, mutta Googlettamalla saat käsitystä jos rotu ei ole ennestää tuttu. Tyttö tulee tästä ihan läheltä, 6-7 kilsan päästä joten kasvattaja on tarvittaessa lyhyen matkan päässä.
Mitäpä tässä sitten tällä erää muuta kun odotellaan sitä kevättä ja muistellaan mitä syksyllä istutettiin, tässä maistiaiset. Toivottavasti myyräläiset eivät ole purreet tai kuljetelleet sipuleita :)
