lauantai 14. helmikuuta 2015
keskiviikko 11. helmikuuta 2015
Paljon kerrottavaa, vähän aikaa....
Niin se taas hurahti pari viikkoa ennen kuin huomasikaan. Koulua on taas käyty, ensiapukurssi EA2 on nyt suoritettu, joten kaikki on taas tuoreessa muistissa jonkin aikaa. Pääpaino tällä vaativammalla kurssilla on hätäensiavussa jossa harjoiteltiin ja opettiin rankkojakin juttuja. Oma tehtäväni oli kurssi lopuksi pelastaa äiti ja pikkuvauva joista äiti oli tajuttoman ja lapsi eloton huoneessa jossa oli häkää. Pisti miettimään kun joutui tekemään valintoja, kummasta aloittaa ensin. Valitseeko oikein jos pelastaa äidin ensin ja aloittaa elottoman lapsen elvyttämisen ja ehtiikö elvytys sitten vielä sen jälkeen ajoissa. Aivot jos ovat ilman happea yli kuusi minuuttia, alkaa tulla jo pysyviä aivovaurioita. Aikaa ei siis tositilanteessa ole hukattavissa.
Näistä tuli mieleen monenlaista ajatusta kun ajelin vaikeassa kelissä koululta kotiin päin. Tosin osa kurssilaisista pääsi tai joutui... harjoittelemaan heti käytännöntaitoja kun sattuivat ensimmäisenä aamulla kolaripaikalle jossa toisen auton matkustaja oli shokkitilassa ja mahdollisesti saamassa sydänoireita. Hyvin osasivat kurssikaverit toimia ja apua saatiin nopeasti paikalle. Aamulla keli olikin ihan kauhea verrattuna iltapäivää jolloin ajelin takaisin. Yli kaksikymmentä kilsaa peilijäisellä tiellä aamuhämärissä ei ollut mukava ajo vaikka taivaanranta alkoikin hienosti punertamaan ja aurinko nousi hämyisessä aamussa. Kotiin ajellessa oli tie jo suolattu ja hiekotettu, joten oli huomattavasti helpompi paluumatka.
Näyttökokeisiin valmistautuminen on kovassa käynnissä ja kirjallisia tehtäviäkin on ollut, joten on tullut vietettyä paljon aikaa läppärin äärellä. Kulttuuriympäristötehtävän tein minulle tutusta ja mieleisestä aiheesta; Toivolan pihasta. Sitä oli mukava tehdä kun kohde on näinkin kiinnostava.
![]() |
| Perinnemaisema ja kulttuuriympäristö- tehtäväni |
![]() | |||
| Tässä on tullut viime päivinä istuttua... |
![]() |
| Laskiaispullaa ennakkoon. |
![]() |
| Vanha ja hyvä. Ei sotkeennu kädet raastaessa. |
Toki välillä on tehty keittiöhommiakin. Iso kattila borschkeittoa pakkaseen ja osan kävi hakemassa poikani jolle keitto maistuu myös. Jorelle pitää taasen tehdä näinä keittopäivinä jotain muuta, ei oikein ymmärrä tämän herkun päälle.
![]() |
| Lunta talonpäädyssä. |
Lumihanki on hiukan laskenut kun tuli nämä suojasäät tai no, miksi niitä sanoisi kun lämmintä on ollut parhaimmillaan +4 astetta. Aurinko on jo sulattanut ja kuivannut rappuset, siinä onkin varsin mukava istuskella ja nauttia kevätauringosta. Koiratkin viihtyvät hyvin ulkkosalla ja suojalumesta pitää tehdä niille lumipalloja joita on selvästi kiva talloa tassuilla.
Omenapuiden ympärillä olevia verkkoja on nosteltu ja ympäristön lumia on tallottu, ettei jänikse pääse puiden kimppuun. Lunta on niin paljon, että yksi jänis oli keksinyt kiivetä ison kiven päälle jossa on lunta paljon ja siitä kurotella oksiin jotka olivat verkon reunoilla. Onneksi Jore huomasi sen heti tuoreeltaan ja verkkoja on keritty nostelemaan ja kivien päältä on lumet pois, joten ainakaan samoille apajille on turha yrittää enään. Onneksi oli jänö purrut vain oksien päästä, ettei runkoa.
Tässäpä pikaisesti kuulumiset, iloisella mielellä kohti loppuviikkoa!
Omenapuiden ympärillä olevia verkkoja on nosteltu ja ympäristön lumia on tallottu, ettei jänikse pääse puiden kimppuun. Lunta on niin paljon, että yksi jänis oli keksinyt kiivetä ison kiven päälle jossa on lunta paljon ja siitä kurotella oksiin jotka olivat verkon reunoilla. Onneksi Jore huomasi sen heti tuoreeltaan ja verkkoja on keritty nostelemaan ja kivien päältä on lumet pois, joten ainakaan samoille apajille on turha yrittää enään. Onneksi oli jänö purrut vain oksien päästä, ettei runkoa.
Tässäpä pikaisesti kuulumiset, iloisella mielellä kohti loppuviikkoa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





