Metsäjuttuja.

Palataan taas lempiaiheeseeni, metsään.... Yleltä on tulossa hieno sarja kesällä jossa esitellään Suomen upeimpia luontokohteita ja matkaa on höystetty hienosti kerronnalla jossa sivutaan vähän ikiaikaista perintöämme ja luonnon mystiikkaan. 

Tutustu ennakkoon esittelyvideoon tästä: Metsien kätkemä.

Mukana ohjelmaa toteuttamassa on ollut myös Retkipaikka. Tältä sivulta kannattaa katsella upeita lähikohteita, niitäkin löytyy ja koko ajan tulee lisää. Kohteita on koottu myös kirjaan ja sitä kannattaa kysellä omasta kirjastosta, mutta kaikki tarvittava kyllä löytyy oikeastaan oikenkin näppärästi tästä sivustolta. Ja on myös Facebook-sivu ja Instragram jos kuka sitä käyttää.

Itseäni kiinnostaa tällä hetkellä eniten uusin kansallispuistomme Etelä-Konneveden kansallispuisto. Ehkä siksi, että oma mökki on Konnevedellä. Ensimmäiset tulistelupaikat ovat valmistuneet ihan näillä hetkillä ja reittejäkin on tehty ja uutta tulee koko ajan. Itse olemme käyneet alueella vasta yhden kerran, mutta tarkoitus on kyllä tutustua alueeseen perinpohjaisesti tulevan kevään ja kesän aikana, vaikka itse pidänkin eniten syys- ja talviretkeilystä, mutta kaikkeen on mahdollisuus. 

Kuva: Rautalampi-lehti

Hyvää alkanutta vuotta!

Pakkanen puraisi -18 asteen voimalla ja toi myös hieman pakkaslunta. Upeaa kun saa luistella ja kelkkailla omalla järvellä monen vuoden jälkeen. Ainakin neljänä talvena on ollut niin iso kerros lunta, että luistelusta ei ole tullut mitään, mutta ei myöskään hiihmäisestä kun pakkaslumen alla on jäätä vasten suojalunta joka tarttuu suksiin isoina paakkuina. Nautitaan siis talvesta ja pakkasista ja toivotaan lunta.

Tarkoitus on taas palata tämän blogin pariin. Tässä välillä oli sellainen luova tauko kun on ollut monenmoista puhaa ja kun jostain pitää karsia, niin ensimmäisenä jää nämä luovat hommat.

Ja luovista hommista puheen ollen.... innostuin joulun alla noista himmelihommista ja tein sellaisia pieniä himmelin osia koristeiksi. Meidän kirjastosta löytyi myös ihka uusi kirja jossa johdatetaan himmelin tekemisen saloihin, se on minulla tuossa lukemisen alla ja kerron niistä myöhemmin lisää.

Pirkko Kuuselan upea, uusi himmeli-kirja

Tästä kirjasta on hyvä esittely tässä linkissä joka on Turun sanomien sivuilta.

Ja kun ensi jouluun on kovasti aikaa, ehtii siis oikeinkin hyvin tutkimaan kirjoja, keräämään materiaalit ja tekemäänkin jotakin. Kotilieden sivuilla oli myös kivat ohjeet himmelistä ja vähän muustakin.

Oikein hyvää uutta vuotta täältä meidän torpalta!

Pääsiäisen jälkeinen elämä...

Pääsiäistä vietettiin perheen kesken ja oli mukava kun oli noita pikkujalkojakin tepastamassa, Joren lapsenlapset olivat täällä pitämässä vauhtia yllä. Ja kävimme siinä sivussa pienen retkenkin tekemässä ja paisteltiin vaahtokarkkeja, juotiin hyvät kahvit bretseleiden kera ja tietysti havainnointiin ympäröivää luontoa. Ja siinä samassa siivottin koulun Elva.polun laavukin. Mikä olikin hyvä asia, koska meille tuli aika pian kahvitus koulun kansainvälisille vieraille ko. paikalla.
No kuvat kertovat tunnelmasta, että tässäsäpä niitä sitten.

Hyvää pääsiäistä!

Hyvää pääsiäistä ja iloa pyhäpäiviin!

Onkohan uusi lumi vanhan surma?

Lunta on saatu ja sitä myöten ajatukset kevätviljelmistä vähän viilentyivät :) Toisaalta tällä hetkellä olen keskittynyt viimeisten koulutehtävien ja näyttöjen valmisteluun. Tuntuu aika haikealta jätää taakse lähes kaksi kouluvuotta, tutut opetajat ja läheiseksi tulleet opiskelukaverit. Ihan kaikelle ei tarvitse minun vielä hyvästejä heittää kun omat opintoni eräopaspuolella jatkuvat vielä yli vuoden.

Tässäpä ne meidän kuvat sieltä metsäkahvitukselta joista viimeksi mainitsin:

Ja mukavia tuliaisi muuten naapurin Raijalta ja Patelta Inarista. Omia tulevia retkiäni kaikki oikein mieleisiä ja tervetulleita ja lahjojahan on aina kiva saada :) Juuri tuota kääpäopasta olin itsekkin ajatellut ostaa. Metsähallituksen julkaisuja ja todella kätevä kun on vedenpitävää pintaa ja kulkee kätevästi repuntaskussa tai ihan taskussa. Aina tarvittava tieto käsillä, tarvitsen tuota aika pian kun alan vetää ensimmäisiä opastuksia tuleville ryhmille koulutukseni puitteissa.

Ja  vielä pitää kertoa siitä meidän Nuorisoseuran pääsiäisaskartelupajasta. Se oli oikein onnistunut ja paikalla oli 90 henkeä. Tehtiin taas hienoja virpomisoksia, kransseja, kortteja ja kaikenlaisia koristeita. Tosin tupa täyttyi niin vauhdilla, että jäi kuvien ottaminen vähiin. Tuli tosi kiva mieli kun olemme järjestäneet porukalla ja nähneet aika paljon siinä vaivaa, niin osallistujamäärä on paras palkkio.

Mallikerotteja, joukossa yksi äidinkin tekemä.

Eikä pidä unohtaa viime perjantaista puuhasteluakaan. Kävin ympäristönhoitajakoulutuksen puitteissa työparini kanssa korjaamassa koulun ELVA-polun pitkospuuosuutta. Siinä teimme perusteellista työtä kun aikaisemmin tehtyjen käyntien yhteydessä kartoitettiin korjaustarpeet ja tehtiin korjaussuunnitelma. Nyt sitten päästin itse työntekoon käsiksi ja vaihtamaan lankkuja, tapittamaan ja tukemaan. Oli oikein opettavainen ja mukava päivä. Työtä siellä vielä riittää tulevillekkin kursseille, mutta onhan aina muutama pätkä vähemmän korjattavaa. Tässä vielä muutama kuva siltä päivältä.

Opittiin perinteiset ja uudet työvälineet.

Vasemmalla lehtori opeasta meitä.

Tältä näyttää valmis tapitus.

Jouluna hankittu puukko on tärkeä työväline.

Vaaleat on meidän vaihtamia. Tukia vaihdettiin myös.

Aurinkoista ja kiireistä aikaa.

Opiskelut ympäristönhoitajatutkinnosta ovat ihan loppusuoralla, tulossa jo viimeiset tentit ja sitten päättyy kaksivuotinen pakertaminen. Kivaa aikaa on ollut, mutta nyt tässä loppumetreillä tuntuu, että aika ei meinaa riittää ja töiden palauttamineni on käsillä nopeammin kuin arvelin. Toisaalta pari kiireviikkoa ja sitten valmista, sekin tuntuu mukavalta. Kerron muutaman kuvan kera miten viime viikot ovat hujahtaneet.

Pitkoispuiden korjaustyö on käynnissä, korjattavana on 280 metriä pitkä osuus jossa vaihdan työparini kanssa lankkuja, tukipuita ja teemme tapituksiaja lankkujen päähän reikiä.

Uudet pilkkivehkeet, vaan ei kerkiä pilkille... vielä...

Kenttäkeittiö pakattuna valmiina lähtöön.

Ja itsekkin pitää ehtiä syömään, onneksi saa mustista.

Siinähän se työmaa odottaa eräopasopiskelijaa.

Tähän tilaan päivällinen 40:lle opettajalle.

Viime viikolla eräopaskoulutuksessa meillä olikin järjestettävänä Opetusmaatilapäivät, eli meidän oma koulu isännöi näitä päiviä ja paikalla oli opettajia ympäri suomea maatilaopetusta antavista kouluista. Meidän tehtävänä oli järejstää tauko-ohjelmaa, metsään nokipannukahvitus, päivällinen metsäkoulun ruokalassa ja illaksi savusauna avannon ja kylpypaljun kera. Kaikki järjestelyt menivät nappiin ja ilta oli oikein onnistunut. Myös tekemäni eräoppaanlihapata (hirveä, peuraa, possua, Hereford-nautaa rosepippurikermakastikkeessa) sain paljon kehuja. Jälkkäriksi meillä oli hiukan kohmeisia marjoja jotka hunnutettiin kuumalla kinuskikastikkeella. En ehtinyt puuhilta kuvailemaan kuin pari kuvaa alussa, mutta pitää pyytää kurssikavereilta jos heillä on kuvia ruokasalista valmiina ja ainakin hienot eräkahvituskuvat olisi mukava näyttää täällä. 

Viime kauppareissulla oli Citymarketissa savusilakoita ja tuoretta silakkaa myynnissä kalatiskillä  ja vielä tarjouksessa molemmat- erittäin harvinaista! Tänne sisämaahan kun tulee silakkaa, se on tavallisesti jo ihan pehmeää ja oikein tuoretta on vaikea löytää, nyt maanantaina sattui olemaan molemmat tarjouksessa ja oli mahtavaa paistaa pitkästä aikaa oikein kunnon silakkapihvit reilun tillimäärän kera. Eipä silti, tosi hyvältä maistuivat myös isot savusilakat, niitä ei täällä kovin usein ole edes tarjolla. Tosin kiva olisi myös itse ehtiä kalalle ja jäätkin olisivat hyvässä kunnossa vielä kun pakkasia on pidellyt. Joinakin öinä on ollut jopa -17 astetta. Ihania aurinkoisia päiviä ja pakkasöitä, mikä sen mukavampaa kun on kunnon hankikanto ja jää vahvaa.

Itselle välillä silakkaa, pitkästä aikaa :)

Aurinkoiset terveiset!

Pitkän pilvisen, sateisen ja tuulisen ajan jälkeen on parin päivän ajan saatu nauttia ihanasta auringonpaisteesta. Pihasta on sulanut jo kivetykseltä jäät ja katoltakin tuli tänään roppa kaupalla lunta alas. Järven jää on vielä vahvaa kun yöpakkasia on riittänyt, viime yönäkin oli yli kahdeksan astetta.

Viime päivät ovat menneet myös koulupuuhissa, suoritin ison kasan näyttökokeita ja kirjallisia osia viime viikolla ympäristönhoitajakoulutuksestani ja eräoppaiden kanssa oltiin Saarijärvellä yhdessä enemmän- messutapahtumassa esittelemässä meidän koulua ja luonto- ja eräopaskoulutusta. Meillä oli pihalla Tuntsa-kota jossa paistelimme muurikkalettuja, makkaraa ja keiteltiin nokipannukahvia. Väkeä riitti huonosta ilmasta huolimatta mukavasti, tuuli tosin haittasi tulenpitoa, mutta kyllähän sitä savua välillä ison puuskan aikana kotaan tuli.

Tiistaina oli vuorossa Matkailualan turvallisuuspassin tenttiminen, sellainenkin pitää nykyään olla. Läpi meni ja yksi suoritettava vähemmän. Seuraavat suoritettavat kortit on sitten tulityökortti, anniskelupassi ja hygieniapassi. Ensiapukursseista on ykkönen ja kakkonen, sekä hätäensiapu käytynä, mutta näissähän on niitä päivämääriä, että muutaman vuoden jälkeen saa noitakin alkaa taas päivittelemään. Mutta hyvähän se on nekin ajantasalla pitää, taidot on tietysti tallella, pitää vain toteen näyttää oma osaaminen ja taito. Yleisesti ottaen olen erittäin tyytyväinen, että olen näin vanhemmiten innostunut opiskelusta ja alakin tuntuu omalta vaikka näitä töitä en vielä tällä erää ala tehdäkkään. Ympäristönhoitajan tutkinnon myötä olen saanut paljon uusia taitoja ja yleishyödyllistä tietoa. Luonto- ja eräopaskoulutuksen myötä jokainen koulupäivä on kuin elämys tai retkin, eroa vain se, että ei tarvi päivän päätteeksi maksaa. Olemme jo nyt tehneet hienoja juttuja ja suunnitelleet tulevia retkiä. Itse olen valmistellut jo joitakin opastuksia jotka on tarkoitus vetään näyttötutkintoon vielä tämän kevään aikana. Yksi hauskimmista taitaa olla lapsille suunnittelemani metsäpolku- seikkailu jossa etsitään kultaisia käpyjä, tunnistetaan hyönteisiä ja eläimiä. Voin kuvitella millaista hihkumista tulee kun katselemme ison suurennusluupin läpi pikkuötököitä ja etsimme niitä kultaisia käpyjä oppien samalla luontoon liittyvistä asioista. Kerron näistä jossain vaiheessa lisää, mutta minusta itsestäni tuntuu, että olen valmistumassa maailman hienoimpaa ammattiin mahtavien opiskelukavereiden kanssa ja upeiden opettajien avulla.

No sitten pitää pääsiäistä ja siihen liittyviä askarteluja pitää alkaa pian miettimään kun meillä on taas se perinteinen pääsiäisaskartelupaja jossa minäkin olen ollut ohjaajana. Mitähän kivaa sitä tänä vuonna keksin? Muutamia ideoita on jo mietittynä, osa tietysti haluaa tehdä virpomisoksia ja pajunkissaoksia on kerättävä paljon. Onneksi ne ovat nyt hyvällä kasvulla kun pääsiäinen on myöhemmin, parina vuonna on ollut vaikeuksia saada kerättyä oksia joissa on pajukissoja kun pääsiäinen on ollut niin aikaisin. Täällä ei aina kissat ehdi valmistua niin varhain. Pajuista tulikin mieleeni, että tiedätkö montako lajia pajua Suomessa kasvaa? Varmaan arvaat, että paljon koska pajua on joka paikassa ja erilaista, joten siitä on helppo hiukan päätellä. Pajukasveja on Suomessa yhteensä 26 ja jos kaikki risteymätkin lasketaan mukaan, lajeja on 50. Koko maailmasta löytyy 450 eri lajia, että onhan niitä!

Pääsiäiseksi saadaan meillekkin pieniä poikia pääsiäisenviettoon kun Joren lapsenlapsia tulee, joten pitää miettiä jotain kivaa tekemistä heillekkin. Kukon munimisesta on ollut jo puhetta, sehän se varmaankin tärkein lapsen mielestä on, että mihin se hattu kannattaa nukkumaan mennessä laittaa, että pääsiäiskukko sen sitten varmasti löytää. Miten pieni juttu tuokin perinne joka kuitenkin lapsen mieleen jää tärkeänä tapahtumana. Pandan tehtaanmyymälästähän sitä perinteisesti ollaan käyty hakemassa tarvittavat herkut. Ehkä käymme myös Toivolan pihalla katsomassa kananpoikia ja lampaita, siellä on vissiin taas muutakin mukavaa ohjelmaa pääsiäisen aikana luvassa.

Eipä tässä kummia sitten tällä erää, loppuviikkoa kohti ollaan taas menossa, joten hyvää viikonloppua ja toivottavasti aurinkoisia ulkoilupäiviä!