Joulupuuhastelut on hyvä aloittaa ja tietysti illalla päättää iki-ihanaan joulupuuroon. Manteli unohtui, mutta ehkä se sitten seuraavaan puuroon löytää tiensä. Ruokiin ja juhlapäiviin liittyy kaikikilla paljon makumuistoja, minullekkin tuli illalla mieleen nyt jo kuollut naapuri. Liisa. Hänen puuronsa maistui ehkä äidinkin puuroa paremmalta. Olihan Liisa sen keittänyt jo aikaisin aamulla puuhellalla. Ja ehkä oman lisänsä makuun sai se, että me sinne hoitoon mennessämme saimme sitä pieninä kersoina syödä. Ja tunnetusti naapurissahan kaikki maistuu tuplasti paremmalta :)
Muutaman kortin tein vielä, isoja määriä ei tänä vuonna laitetukkaan. Lähimmille ystäville ja sukulaisille. Ystävät ja naapurit saivat kortit postilaatikkoonsa ja onhan näitä kortteja mukava aina tehdä. Siitäkin tulee se oma joulutunnelma. Noita joulutähti-kortteja en tehnyt montaa, niissä kun on äidin tekemiä tähtiä, enkä niistä raaskisi luopua. Poro on taas yksinkertaisuudessaan kaunis ja siinä on sitä talven henkeä ja ripaus lapintaikaa :) SOS-lapsikylään ja Lastenklinikan kummeille laitettiin pienet summat korttirahoista ja siellä ne menevät hyvää tarkoitukseen.
Hyvää neljättä adventtia, lämpöä ja iloa sunnuntaipäivään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti