Kait näitä kutsutaan välipäiviksi, näitä päiviä joulun jälkeen, ennen uutta vuotta. Aika jolloin alkaa jo olla ajatus kevät-talvessa ja onhan päivä jo ihan hiukkasen pitempikin jo. Koska päivä on pimeä ja kuvatessa kaikki näyttää vain harmaan ja sinisen sekoitukselta, kaivelin pari viime talvena otettua kuvaa tähän vertailun vuoksi. Ja luntahan on suunnilleen saman verran nyt kuin kahtena edellisenäkin talvena.
Tässä uutta vuotta odotellessa ole ajatellut mitä ensi vuonna voisi tehdä toisin. Ainakin sen olen päättänyt, että omistan tulevana vuonna enemmän aikaa itselleni ja niille asioille joista itse pidän. Parin viime vuoden aikana en ole ehtinyt juuri tekememään minulle rakkaita puuhia; askartelua, lukemista, kirjoittamista ja tätä blogia/kotisivua. Lähimpiä ystäviäni en ole ehtinyt tapaamaan, enkä ole kyllä ehtinyt käymään kotona Tampereellakaan niin usein kun olisi halunnut. Visiitit ovat olleet muutenkin aina pikaisia. Enemmän aikaa haluaisin viettää myös metsällä. Ehkä vihdoin saa toteutettua suunnittelemani lumikenkien oston. Hiihtelystä ei juuri ole tullut mitään kun vettä on jäällä ja latuja ei oikein ole. Luistelukin on samaisen jäällä olevan veden vuoksi jäänyt. Liikuntaa olisi mukava harrastaa enemmän kotinurkilla, jotenkin autolla suksien kanssa ajelu ei tunnu mielekkäältä :) Alkava vuosi näyttää käykö suunnitellut asiat toteen ja vuosien kokemus kertoo, että aika usein uudenvuoden lupaukset ja suunnitelmat unohtuvat pian....
| Talo talven sylissä. |
| Puuliiteri. |
There are always flowers
for those
who want to see them.
*
On aina kukkia niille
ketkä haluavat nähdä ne.
Henri Matisse
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti