Joulu on ihan lähellä....

Kohti jouluviikkoa mennään kovalla vauhdilla. Tällä viikolla vielä koulua ja näyttökokeetkin. Ensimmäiset sellaiset, joten ymmärrettävästi vähän jännittää ja tekemistä on. Etätehtäviä joita palautin, oli kolme ja sen lisäksi on sitten niitä näyttöjä joita teemme koululla jäte- ja juomavesiasioista, kestävästä kehityksestä, bioenergiasta ja jätehuollosta. Aiheet ovat mielenkiintoisia ja saamme lisäksi tehtävistämme ja suoriutumisesta palautteen. Hyvää viikkoa ja mitä ihaninta joulun aikaa!

Iki-ihana anopin vanha kattila sai joulukukkia somisteeksi.

Makuuhuoneessa on jo joulu...

Joululöytö edullisesti, 2 eukkua Plantagenista :)

Viikonloppuna piipahdettiin ystävien kanssa Jyväskylässä joulumieltä etsimässä. Sellaista löytyikin Toivolan vanhalta Pihalta jossa oli joulupiha täynnä tunnelmaa, tapahtumia ja pikkuostoksia. Ja tietysti ihana Kahvila Muisto jonne päästiin nyt ensimmäistä kertaa sen avaamisen jälkeen.

Kuorokin oli ilahduttamassa.

Upeat vanhat rakennukset.

Toivolan lampaat.

Maistuvaa ja somaa..

Kahvilan kuusi.

Ajatus päivälle.

 

 

 

 

There are always flowers

for those

who want to see them.

 *

On aina kukkia niille

 ketkä haluavat nähdä ne.

 

 

 

 

Jorinoita

Pitäähän opiskelijalla pöytä olla.

Nyt kun kouluhommat on saatu alkuun, piti miettiä myös jonkin asteista työtilaa. Meidän ydistetty työhuone/vierashuone on aika pieni, joten sinne piti tietysti keksiä sellainein ratkaisu, että sen saisi tarvittaessa vierapetien tieltä pois. Ikealta löytyi kätsät jalat ja halavalla.... 8 euroa kipale. Sopiva pöytälevy löytyi Kodin Terrasta hintaan 12 euroa, että koko hoijakka tuli kasaan kolmella kympillä. Ja helppo siirtää pois vieraiden tieltä tai varastoida tai ottaa muuhunkin käyttöön jos tarvitaan lisäpöytää tai laskutilaa. Ja saahan jo vähän ottaa joulun tunnelmaan varaslähdönkin.


Samalla vierashuoneen tekstiilit vaihdettiin jo hiukan jouluisempiin ja kaivoin vanhat pitsilakanat esiin. Niillä saa loihdittua mukavaa tunnelmaa ja niitähän tulee muutenkin käytettyä ihan liian harvoin. Nämä aarteet ovat toisaalta liian arvokkaita säilytettäväksi ihan vaan liinavaatekaapissa ja uskon, että pysyvät jopa parempina kun niitä käyttää.

Ja vieras-/työhuoneeseen uutta väriä.

Ja Viivin mielestä kelpaa hyvin päiväunipaikaksi.

Voihan korpipaatsama!

Kun aloitin opinnot ympäristönhoitajakoulutuksessa, tulee tutuksi myös kasvit ja puut uudelleen kun sitäkin tentitään ja opetellaan. Ja vaikka kuljenkin paljon luonnossa ja metsällä, aina sitä jotain uutta silmään pistää tutuillakin seuduilla. Tuossa kuukausi sitten viimeisellä sienireissulla Kangasniemellä otin pinehköstä puusta pari lehteä tunnistusta varten, kun en heti keksinyt, että mistä puusta on kyse. Kotona katselin kirjasta, että puuhan oli korpipaatsama.

Korpipaatsama, Rhamnus frangula, syn. Frangula alnus  
(kuva Luontoportti)

Paatsama on harittavaoksainen pensas, joka voi kasvaa 2–6 metrin korkuiseksi. Joskus se kasvaa pieneksi puuksi, jonka halkaisija rinnan korkeudella on harvoin paksumpi kuin 10 senttimetriä. Puuaines on kellertävää ja ydinpuu oranssia. Leikkauspinta tuoksuu voimakkaasti samalta kuin tuomi. Sen lehdet ovat samantapaiset kuin lehtokuusaman, mutta kasvavat kierteisesti ja ovat kaljuja. Kukka on kellanvihreä ja teriö valkoinen. Marjat ovat raakoina vihreitä, puolikypsinä punaisia ja kypsinä mustia. Kuori ja marjat ovat myrkyllisiä. Puun kuori on musta ja sileä, ja siinä on pieniä valkoisia täpliä.

Korpipaatsama kasvoi alun perin vain Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa, mutta 1900-luvun alussa sitä vietiin koristekasviksi Pohjois-Amerikkaan missä se karkasi luontoon ja kasvaa nykyisin paikoin yleisenä.

Suomessa se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta Lapin läänissä harvinainen. Korpipaatsama kasvaa nimensä mukaisesti korpimailla, soiden reunamilla, purojen varsilla ja muilla kosteilla paikoilla. Värjäyksessä korpipaatsaman kuoresta saadaan keltaista väriä ja rautasuoloihin sekoitettuna mustaa. Kasvin lehdistä saadaan keltaista väriainetta ja ruosteen eri sävyjä, jotka rautasuoloilla muuttuvat mustaksi.

Taukoon toppi :)

En vaan ole ehtinyt kirjoittelemaan, on ollut olevinaan niin paljon puhaa, mutta nyt korjataan tilanne. Opiskelu vie aikaa, mutta täytyy myöntää, että tuo alan valinta on ollut ainakin oikea ja tunnen sen niin omakseni. Ja tuntuu hyvältä kun onnistuu tekemisessä ja opiskelussa. Toisaalta on niin paljon opittavaa ja toisaalta taas on paljon sellaista tietoa ja kokemusta josta on hyötyä opiskelussa. Tuntuu tosi hyvältä!

Tässäpä muutama maistiainen kuvien merkeissä. Viime jaksolla opeteltiin traktorin ja erilaisten perään tai eteen liitettävien koneiden, peräkärryjen ja lisälaitteiden käyttöä ja käsittelyä. Peruutellakin piti ja muutaman vikayrityksen jälkeen sainkin ihan hyvin peruutettua pitkän peräkärryn kolme metriä leveään aukkoon. Muuten sinällään mukavaa puhaa tuo traktorilla työskentely.

Toinen opeteltava asia oli moottorisahan purku ja huoltaminen. Ja tietysti sen kokoaminen toimintakuntoiseksi. Sekin sujui varsin mallikkaasti ja nyt voinkin huoltaa meidän omat sahat joita täältäkin löytyy kolme kappaletta. Mutta nyt niihin kuviin.

Syysistuksia rapulle.

Ihan hirveesti tekemistä...

mutta laitan tänne muutaman kuvan ja toivon, että minulla olisi tovi aikaa myös kirjoittaa tänne viime viikkojen kuulumiset. Ritun poikaset ovat jo aika isoja ja ikääkin yli viisi viikkoa. Eli tohinaa ja vauhtia riittää. Ruoka maistuu hyvin ja emo on opettanut nille jo tärkeimmät asiat; syömisen, juomisen, kylpemisen, peseytymisen jne... onneksi on lämmin ja kaunis syksy, saavat pienet olla ulkona nauttimassa.

Ruokakippo tyhjenee hetkessä :)

Tämä taitaa olla kukko. 

Oletettu kukkopoika on rohkea ja utelias. 

Omassa pienessä kanalassa vielä emon kanssa.

Jokainen poikanen on omanlaisensa luonne.

Sipulit kuivumassa puuvajan takaseinällä.

Vielä viimeiset, sitten on sato tallessa.

Siinähän niitä pullukoita on :)

Sitten mennäänkin kouluun. Eli tässä uusi opinahojoni: Tarvaala. Aloitin täällä opinnot muutama viikko sitten ja olen suorittamassa kaksivuotista ympäristönhoitaja tutkintoa. Tässä muutama kuva Tarvaalasta jolla on pitkä historia mm. agrolgi-kouluttajana. Kerron tästä omasta koulutuksestani myöhemmin lisää.

Sininen talo.

Keskusrakennus. 

Itse opsikelen tässä talossa. 

Koulun ympäristö on kaunis.

Suoja-alue ennen järveä viljeltävän alan jälkeen.

Jo ensimmäisenä maastopäivänä löytyi herkkusieniä samalla :)