Kun aloitin opinnot ympäristönhoitajakoulutuksessa, tulee tutuksi myös kasvit ja puut uudelleen kun sitäkin tentitään ja opetellaan. Ja vaikka kuljenkin paljon luonnossa ja metsällä, aina sitä jotain uutta silmään pistää tutuillakin seuduilla. Tuossa kuukausi sitten viimeisellä sienireissulla Kangasniemellä otin pinehköstä puusta pari lehteä tunnistusta varten, kun en heti keksinyt, että mistä puusta on kyse. Kotona katselin kirjasta, että puuhan oli korpipaatsama.
 |
| Korpipaatsama, Rhamnus frangula, syn. Frangula alnus (kuva Luontoportti) |
Paatsama on harittavaoksainen pensas, joka voi kasvaa 2–6 metrin
korkuiseksi. Joskus se kasvaa pieneksi puuksi, jonka halkaisija rinnan
korkeudella on harvoin paksumpi kuin 10 senttimetriä. Puuaines on
kellertävää ja ydinpuu oranssia. Leikkauspinta tuoksuu voimakkaasti
samalta kuin tuomi. Sen lehdet ovat samantapaiset kuin lehtokuusaman,
mutta kasvavat kierteisesti ja ovat kaljuja. Kukka on kellanvihreä ja
teriö valkoinen. Marjat ovat raakoina vihreitä, puolikypsinä punaisia ja
kypsinä mustia. Kuori ja marjat ovat myrkyllisiä. Puun kuori on musta
ja sileä, ja siinä on pieniä valkoisia täpliä.
Korpipaatsama kasvoi alun perin vain Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa, mutta 1900-luvun alussa sitä vietiin koristekasviksi Pohjois-Amerikkaan missä se karkasi luontoon ja kasvaa nykyisin paikoin yleisenä.
Suomessa se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta Lapin läänissä harvinainen. Korpipaatsama kasvaa nimensä mukaisesti korpimailla, soiden reunamilla, purojen varsilla ja muilla kosteilla paikoilla. Värjäyksessä korpipaatsaman kuoresta saadaan keltaista väriä ja rautasuoloihin sekoitettuna mustaa. Kasvin lehdistä saadaan keltaista väriainetta ja ruosteen eri sävyjä, jotka rautasuoloilla muuttuvat mustaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti